Rock and roll antoi äänen sukupolvelleni, joka rikkoi menneisyyden kahleet. Rock 'n' rollissa ei ollut kyse mistään muusta, kuin patavanhoillisen yhteiskunnan kieltämien, syntisinä kammoamien tunteiden löytämisestä ja ilmaisemisesta sekä länsimaisten tekopyhien ja teennäisten arvojen hylkäämisestä. Ennen rock 'n' rollia ei ollut nuorisoa. Ennen rock n' rollia ei ollut elämää. Rock 'n' roll tuoksui kapinalle. Rock 'n' rollissa oli kahleeton, kesytön rytmi.


Rock and roll antoi nuorisolle äänen! Rock 'n' roll tarjosi nuorille aitoja tunne-elämyksiä ja muutti maailmaa ja nuorison minuus- sekä vapauskäsitettä lähes kolmen vuosikymmenen aikana enemmän kuin ainutkaan maalaus tai kirjallinen teos koskaan aiemmin maailmanhistoriassa.


Mutta musiikkia, joka tuoksuu vapaudelle, joka juoksee susien kanssa, ei enää tehdä. Ekonomit ja erilaiset rahantekokoneet ovat kaapanneet rock-musiikin pohjattomaan lompakkoonsa. Nuoriso on heidän huomaamattaan aivopesty. Heidät on häkitetty onnistuneesti. Kuvaavaa on, että tänä päivänä kalpeanaama rap-artisti matkii kuin apina esiintyessään orjuutettujen mustien käsimerkkejä! Kapinallinen rock 'n roll musiikki on vaihtunut pelkkään mauttomaan höttöhuttuun, viihdemusiikkiin.


Yhdysvaltalais-senaattorien vaimoille, jotka liimailivat kaupoissa myytäviin äänilevyihin "Help Save the Youth - don't buy rock and roll records" -lappusiaan, ei olisi tullut mieleenkään kutsua rock-musiikkia 1950 ja -60 luvuilla viihteeksi! Ei, Rock 'n' roll oli syvällä alimmaisessa Helvetissä Saatanan siemennesteellä siitettyä syntiä (Rock and Roll = alunperin slangisana, joka tarkoitti esiaviollista sukupuoliyhdyntää auton takapenkillä).


Rock-musiikki on nykyään yksi kertakulutushyödykkeistä, ovela menetelmä nylkeä vaikkapa älykännyköiden rullalautailun, pelikonsoolien sekä kaljan läträämisen ohella alitajuisen vapauden illuusion varjolla nuorilta rahat ja luulot pois. Mikä on sen kätevämpi menetelmä nuorisolaumojen kaitsemiseksi kaidalle polulle ja aivojesi pehmusteeksi kuin tyhjä, lantiotaan kutsuvasti vatkaavien ja yhdyntäliikkeitä matkivien vähäpukeisten naisten esittämä idolihumppa tai näiden karsean pelottavan näköisten pullamössöpoikakarjujen soittama ja tekovihaisella äänellä laulama paheellisen kovaääninen ja saatanallisen tylsä metallirock. Todellista virtuaalista vellimunien muovikapinaa - rock and roll is dead!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Strange Days Have Found Us (Hear me talk of sin and you know this is it)

Suurimalle osalle rock-musiikin harrastajista ja varsinkin kuuntelijoista kappaleiden sanoitusten sisältö on toisarvoista. Tärkeintä on, että kaljankittauksen ja soidinmenojen taustamusiikki svengaa. Suurin osa lauluntekijöistä pukeekin sanoiksi ainoastaan pelkät pinnalliset tunteensa, seksuaalisen puutostilansa ja janonsa, joskus ehkä myös sen mitä ovat kokeneet - konkreettisesti nähneet ja kuulleet, kuten Ray Davies tekee taitavasti muun muassa kappaleissa "A Well Respected Man" ja ”Dedicated Follower of Fashion”.
Toiset riimin rustaajat, kuten Bono, saarnaavat (mm. "Pride - in the name of love") mielellään, mutta on ilmiselvää, että on myös sellaisia sanoittajia, kuten Johnit Lennon (mm. "All You Need is Love"), Fogerty (mm. "Bad Moon Risin") ja Kay (mm. "Born to be Wild"), jotka kertovat ainakin ajoittain lauluissaan ja usein ehkä vain alitajuisesti siitä, mistä he unelmoivat tai jopa joskus maalaavat unenomaisista näkyjään, kuten Neil Young, joka kertoo "Sleeps With Angels" levynteon yhteydessä laulun "My Heart" sanojen vain "laskeutuneen" taivaasta.

Down in the valley
the shepherd sees
His flock is close at hand
And in the night sky
a star is falling down
From someone's hand

When dreams come
crashing down like trees
I don't know what love can do
When life is
hanging in the breeze
I don't know what love can do

My heart, my heart
I've got to keep my heart
It's not too late,
it's not too late
I've got to keep my heart

My love, I will give
to you, it's true
Although I'm not sure
what love can do

Somewhere someone

has a dream come true
Somehow someone
has a dream come true

Mutta sitten on tämä huumehörhö, rappioalkoholisti ja äidin nussija Jim Morrison. Mistä hän oikein laulaa? Morrisonin on yleisesti väitetty saaneen idean Doors yhtyeen nimeen William Blaken runon "The Marriage of Heaven and Hell" (1793) " rivistä ...If the doors of perception were cleansed everything would appear to man as it is, infinite... Koska kapea-alaisen sivistyksen ja näköalattoman asenteen omaamattomat jälkiviisaat ovat yksinkertaisesti päätyneet ensimmäiseksi mieleen tulevaan ratkaisuun, niin he ovat yhdistäneet Morrisonin huumeiden käytön Aldous Huxleyn aistiharhoja aiheuttavien hallusinogeenien, kuten meskaliinin,  käyttökokemuksista  kertovaan kirjaan "The Doors of Perception" (1954). Eihän jo nuorena muun muassa Baudelairen, Blaken, Rimbaudin, Nietzschen, Poen, Celinen, Castanedan, Kerouacin ja Ginsbergin tuotantoon tutustunut luokkansa häirikkö ole voinut saada vaikutteita mistään muualta!
Mutta kun Jim sanoo "There Are Things Known, and Things Unknown, and In Between Are the Doors", hän ei sanallakaan viittaa puhdistamiseen tai ilmestymiseen kuten Blake runossaan. Ei, ovet ovat Jimille vain ovia tunnetun ja tuntemattoman, kahden eri puolen, kahden eri todellisuuden välissä. Totta kait voit väittää, että Jim puhdisti pölyttyneitä aivopoimujaan alkoholilla ja huumeilla, mutta silloin et tiedä, että Jim kirjoitti aivan selvästi runossaan "Road Days" (Jim Morrison, Wilderness, Penguin books 1988):

Being drunk is a good disguise. I drink so I can talk to assholes.

Tällaisen nenänsä edestä löytyvän aineiston ja Morrisonista aivoihinsa pinttyneiden harhaisen mielikuvien perusteella johtopäätöksensä tekevä unohtaa autuaasti sen, että Jim on saattanut tarkoituksellisesti sumuttaa kuulijoitaan - ja kusipäitä, sillä "door"-sanaa on käytetty historian saatossa myös aivan eri yhteydessä ja muussa, liskokuninkaan maineelle ja katu-uskottavuudelle vähemmän mairittelevassa merkityksessä:

Jim ja krusifiksi
Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi... Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. (John.10:7,9)

No nyt yksi välkky voi huomauttaa, että Jeesus ei sanonut ovet (doors) vaan ovi (door) ja toinen neropatti saattaa murahtaa: "Mitä horiset? Puhut pehmoisia, Morrison ei ainakaan ollut mikään hihhuli." No, en kait ole Morrisonia vähä-älyiseksi väittänyt, mutta miten sitten selität tämän:



Persian night, babe
See the light, babe
Save us!
Jesus!
Save us!

Nämä rivit, joissa Jim huutaa Jeesusta pelastamaan meidät, löytyvät Doorsin kappaleesta "When the Music is Over". Eikä Jim ollut vielä tuolloin tekstiä väsätessään niin alkoholisoitunut, että olisi nähnyt pieniä vihreitä miehiä ympärillään, vai oliko? Entä keitä Jim oikein tarkoitti sitten niillä, jotka kuiskivat hänen korvaansa ja joista hän kertoo samassa "When the Music is Over kappaleessa:

Come back, baby
Back into my arm
We're gettin' tired of hangin' around
Waitin' around with our heads to the ground

I hear a very gentle sound
Very near yet very far
Very soft, yeah, very clear
Come today, come today

What have they done to the earth?
What have they done to our fair sister?
Ravaged and plundered and ripped her and bit her
Stuck her with knives in the side of the dawn
And tied her with fences and dragged her down

I hear a very gentle sound
With your ear down to the ground
We want the world and we want it...
We want the world and we want it...
Now
Now?
Now!

Typerää. Jim Morrison ei huuda että hän, tai hänen ystävänsä, tai seuraava sukupolvi haluaisi maailman, nyt! Ei, Jim yksinkertaisesti kertoo, mitä hän kuulee, kun hän painaa korvansa maata vasten. Onko vaikea ymmärtää? Ja tämä on tärkeää! Kuusikymmenluvulla tämä vieno "rakkaus" viesti, josta Jim kertoo, oli täysin tuntematon. Sanomaa ei oltu jaettu painetussa tai äänitetyssä muodossa ainakaan suurelle yleisölle. Toisin kuin nykyään, jolloin "kuiskeesta" vaivatta löytää useita, pääasiassa 1990-luvulla julkaistuja versioita. Näin ollen Jimin on itse täytynyt kuulla tuo kuiske, jota hän kuvaa. Ei Ginsbergiltä, Huxleyta tai keltään Blakelta, ei keneltäkään muulta - kuten jo aiemmin mainittiin - vaan niin kuin hän itse on kuullut - suoraan kuiskaajilta.
Sanomia yhdistävän punaisen langan mukaan ihmiset ovat käyttäneet vapaata tahtoaan väärin ja vahingoittaneet vakavasti Äiti Maata ("Not to touch the earth"). Ihmiskunnan on muutettava käyttäytymistään nyt heti - välittömästi - tai muuten se tuhoutuu. Käyttäytymisen muutoksen, mikä tarkoittaa vapaasta tahdosta luopumista ja kollektiiviseen tahtoon siirtymistä, on oltava vapaaehtoista, siihen ei pakoteta, muuten kuin maalaamalla piruja seinille, maailmalopun katastrofaalisilla uhkakuvilla pelottelemalla. Ja muukalaisilla on joka tapauksessa aikomus tulevaisuudessa elää maapallolla, kuitenkin ilman meitä, jollemme suostu muuttumaan. Esimerkiksi John E. Mackin kirjassa "Ufosieppaukset, Ihmiset ja avaruusoliot kohtaavat" ( Otava, 1997) voit löytää seuraavat, ensin John E. Mackin, sitten Scottin ja lopulta Saaran huomiot:  

Tiibetin johtomiehet, lamat tulkitsivat muukalaiset hengiksi, jotka ovat kauhuissaan nähdessään luonnon eli oman elinympäristönsä tuhotuvan... (sivu 105)

Muukalaisten aikomuksena oli elää täällä (maapallolla) - kuitenkin ilman meitä, jolleivät ihmiset muutu, missä tapauksessa voisimme ehkä elä yhdessäkin. (sivu 159)

Lajien yhteensulautuminen toteutuu valtavan syvän rakkauden merkeissä. (sivu 313)



Oliko Jimbo todellinen bimbo - ufouskovainen? Mutta ennen kuin leimaat Morrisonin kilipääksi, niin kerro, miksi kaikki uskonnot, myös kristinusko, buddishmi, hinduisimi ja islam tyrkyttävät aivan samaa "luovu vapaasta tahdostasi"-oppia kuin nämä muukalaiset, vain hieman poikkeavien sanakääntein? Esimerkiksi:

Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa. (Isä Meidän rukous)

Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. Psalmit 51:19 Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni." (Psalmit 40:9)

*
Opi olemaan kuuliainen, sinä tomu. Opi nöyrtymään. sinä maa ja muta... Opi murtamaan oma tahtosi ja antautumaan kaikkeen alamaisuuteen... Älä salli ylpeyden asua itsessäsi, vaan esiinny niin alistuneena ja mitättömän pienenä, että kaikki voivat kävellä päälläsi ja polkea sinua niin kuin katujen lokaa (Tuomas Kempiläinen, Kristuksen seuraamisesta, Kirjaneliö, 1988, sivut 127-128) Uhraudut kaikesta sydämestäsi Jumalan tahdolle etsimättä omaasi pienessä tai suuressa, ajallisessa tai iankaikkisessa. (Tuomas Kempiläinen, Kristuksen seuraamisesta, Kirjaneliö, 1988, sivu 152)
Suostu sydämesi särkymiseen, niin löydät hurskauden. Poikani, jätä itsesi, niin löydät minut. Pidättäydy itse valitsemasta ja ole vailla omaasi, niin voitat aina. Vielä suuremman armon saat heti, kun luovut itsestäsi etkä peruuta. Kuinka voit olla minun ja minä sinun, ellet sinä ole sekä sisäisesti että ulkoisesti vailla kaikkea omaa tahtoa? Mitä nopeammin näin teet, sitä parempi on olosi, ja mitä täydellisemmin ja vilpittömämmin, sitä enemmän olet minulle mieleen ja sitä runsaampi on voittosi. Olen sanonut sinulle sangen usein ja sanon nyt jälleen: jätä itsesi, luovu itsestäsi, niin olet nauttiva suurta sisäistä rauhaa. Anna kaikki kaikesta, älä etsi mitään, älä vaadi mitään takaisin, pysy puhtaasti ja lujasti minussa, niin saat omistaa minut. Sitä tavoittele, sitä rukoile, sitä halua, että voisit kaikesta omasta riisuttuna seurata alastomana alastonta Jeesusta, kuolla itsellesi ja elää minulle iankaikkisesti. Silloin katoavat kaikki turha kuvitellut, haitalliset häiriöt ja joutavat huolet. Silloin myös väistyy liika pelko ja väärä rakkaus saa surmansa. (Tuomas Kempiläinen, Kristuksen seuraamisesta, Kirjaneliö, 1988, sivut 173-174, Raamatun jälkeen todennäköisesti luetuin kristillinen kirja)

*
Meidän sisäisin ja kaikkein syvimmälle kiinnittynyt paholaisemme on erillinen itsen käsitys, minän ahneus... Nämä kaksi peruserehdystä eli itsestä kiinni pitäminen ja itserakkaus ovat pahimpia erehdyksiä, joita voimme tehdä... Siksi todellisen harjoittajan tulee olla kuin sotilas, joka taistelee jatkuvasti sisäisiä vihamiehiä vastaan. Näiden päällikkö on tämä uskomus 'itsen' olemassaolosta, josta kaikki muut uskomukset välittömästi juontuvat...vain vapaudessa mieli voi tulla kurinalaiseksi. (Dalai Lama: Viisauden opetukset, Biokustannus,1991, sivu 77) Buddhalaiset eivät käytä sanaa vapaatahto, vaan sanoja 'minä', 'itse' 'ego' ja 'mieli'!
Takertuminen häviää, kun sekä sisäiset että ulkoiset eli minä ja minun ovat tuhottuja. Takertumisen hävittyä loppuu syntyminen. Karman ja samentajien tuhoutumisesta vapautuminen. Karma ja samentajat syntyvät kuvitelmista, jotka puolestaan syntyvät ajatusrakennelmista. Ajatusrakennelmat sammuvat tyhjyydessä. (Dalai Lama: Viisauden opetukset, Biokustannus,1991, sivu 116)

*
...se joka antautuu Jumalalle ja tekee hyvää, hänellä on paikkansa Herransa tykönä’ (2:106/112), ’Näin hän tekee täydelliseksi armonsa teitä kohtaan, että antautuisitte hänen valtaansa’ (16:83/81) ja ’Tehkää parannus Herranne edessä ja antautukaa täydellisesti hänelle ennen kuin rangaistus tulee päällenne’. (39:55/54) ’On sellaisiakin ihmisiä, jotka myyvät sielunsa saadakseen Jumalan suosion, sillä Jumala on laupias palvelijoilleen’ (2:203/207) (Koraani)

Ja yhteneväisyydet Herran ja muukalaisten välillä eivät suinkaan lopu tähän. Kun Mooses jakaa ohjeita israelilaisille Siinain erämaassa, hän sanoo heille:

Älkää saastuttako itseänne millään näistä, sillä näillä kaikilla ovat itsensä saastuttaneet ne kansat, jotka minä karkotan teidän tieltänne. Ja maa tuli saastaiseksi, ja minä kostin sille sen pahat teot, niin että maa oksensi ulos asujamensa. (3Moos.18:25-26)

Blue bus
Ja Ed kertoo samaisessa John E. Macin kirjassa:

..ikään kuin meidät oksennettaisiin pois täältä... osasta ihmiskuntaa hankkiudutaan eroon. (sivu 97)

Toistaako historia itseään? Näissä uskonnollisten liikkeiden opetuksissa ja muutamassa ‘’When the Music is Over’’ kappaleen riimissä riittää pohdittavaa yllin kyllin niille, jotka ovat sylivauvasta lähtien tyytyneet vallanpitäjien (politiikka, uskonto, media ja raha) toimesta tuttipullon, kouluopetuksen, vaalilupausten ja tiedotusvälineiden avulla tuputettuun tekototuuteen. Itsensä turruttaneiden lienee paras jatkaa mäyräkoirien taluttamista ja vetää pää turvoksiin. Muut - mitä sanotte seuraavista Strange Days kappaleen riveistä:

Hear me talk of sin
And you know this is it

Mitä helvettiä - synti! Tämä se vielä puuttui. Ei ikimaailmassa - ei kait liskokuningas ole lukenut Raamattua ja sieltä nimen omaan Johanneksen evankeliumia? Morrison lässyttää meille evoluutiouskovaisille synnistä ja tähdentää aivan erityisesti, että sinä tiedät, että tämä on se! Kuka sinä? Mikä se?
Ennen kuin jatkamme, on muistettava, että Jeesus ei ollut suinkaan mikään kristitty. Ja toiseksi, hän ei perustanut ainuttakaan kirkkoa, eikä kerännyt rahaa seurakuntalaisilta. Rukoilemaankin hän neuvoi yksinäisyydessä, ei niin, että joku näkee, saati väkijoukkojen edessä! Juutalaisten uskonnollisille johtajille, fariseuksille, Jeesus tykitti:

Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. (John 8:44)

Jeesus siis piti juutalaista papistoa Saatanan palvojina! Ja tämä sama Jumala, jota Jeesus kutsui paholaiseksi, on kaikkien kristittyjen Jumala. Lisää mietittävää Mr. Mojo Rising antaa laulaessaan "Soft Parade" pitkäsoitolla kappaleessa "Tell all the people":

                    Tell all the people that you see 
Follow me
Follow me down
Tell all the people that you see
Set them free
Follow me down

You tell them they don't have to run
We're gonna pick up everyone
Come out and take me by my hand
Gonna bury all our troubles in the sand, oh yeah

Tell all the people that you see
We'll be free

Kuka vapauttaa? Kenen pitää kertoa? Kuka poimii mukaansa? Ei kai Jim elä ympärivuorokautisessa alkoholi- ja huumetokkurassa, vaan viittaa seuraaviin kolmeen jakeeseen:

" Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.(John.12:32)  ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi. (John.8:32)  Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi." (John.8:36)

Kukaan muu maailmassa ikinä, eivät edes lahopäisimmät beatnik-hörhöt kuvitelleet vapauttavansa kaikki maailman ihmiset? Entä seuraavat mielenkiintoiset riimit "Five to one" ja "Land ho" kappaleista, joilla Jim voi viitata yhtä aikaa sekä a) Raamattuun; hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä (John.3:30) että b) Hopi- ja Navajo intiaanien sekä atsteekkien mytologiaan, joiden mukaan neljäs maailma on pian loppumassa ja viides alkamassa.

Five to one, baby
One in five
No one here gets out alive, now

The old get old
And the young get stronger
May take a week
And it may take longer
They got the guns
But we got the numbers
Gonna win, yeah

*
If I get my hands on a number five
Gonna skin that little girl alive.
If I get my hands on a number two
Come back home and marry you
Marry you, marry you. all right!

Viitatessaan intiaanien suusta suuhun sukupolvelta toiselle tuhansia vuosia kulkeneeseen perimätietoon Jim Morrison astuu kuulijan käsittämättä shamaanien maailmaan. Shamaaneille oviaukot tuolle puolen, toinen todellisuus (doorways to an other side, an other reality) ei ole mikään huumehöyryjen aikaansaannos, vaan täyttä todellisuutta, henkimaailma, josta shamaanin varjosielu hakee aina tarvittaessa ylimaallista tietoa.

Made the scene
Week to week
Day to day
Hour to hour
The gate is straight
Deep and wide
Break on through to the other side
Break on through to the other side

Kaikki Doors-yhtyeen historiaa vähänkin tuntevat, tietävät varmaan kappaleen "Shaman's Blues", mutta he eivät ole käsittäneet, että Jim laulaa kyseisessä kappaleessa Maailman Vapahtajasta:

Hollywood bowl - Jim ja krusifiksi
              Did you stop to consider? 
How it will feel
Cold, grindin' grizzly bear jaws
Hot on your heels

Do you often stop and whisper?
In Saturday's shore
The whole world's a savior
Who could ever, ever, ever
Ever, ever, ever
Ask for more?

Do you remember?
Will you stop?
Will you stop?
The pain

Jospa kirja "Doors of perception" ei ollut mitään muuta kuin erinomainen kulissi, savuverho Jimille piilottaa todellinen sanomansa, jonka hän halusi lähettää tulevaisuuteen. Sillä kuka olisi 1960-luvulla kuunnellut ja/tai ostanut sellaisen kapinallisen rock' roll yhtyeen levyjä, joka lauloi Jeesuksesta. Ja ennen kaikkea koska tarina oli ennen kuulumaton ja nykyäänkään ei juuri kukaan ymmärrä mistä oikein on kysymys. Ja sitten seuraava Jimin lapsuudenkokemuksistaan kertoma tarina ("Peace Frog", "Dawn's Highway"):

Me and my -ah- mother and father - and a
Grandmother and a grandfather - were driving through
The desert, at dawn, and a truck load of Indian
Workers had either hit another car, or just - I don't
Know what happened - but there were Indians scattered
All over the highway, bleeding to death.
So the car pulls up and stops. That was the first time
I tasted fear. I must a' been about four - like a child is
Like a flower, his head is just floating in the
Breeze, man.
The reaction I get now thinking about it, looking
Back - is that the souls of the ghosts of those dead
Indians...maybe one or two of 'em...were just
Running around freaking out, and just leaped into my
Soul.
And they're still in there.

Muistellessaan intiaanihenkien hippaa autiomaassa, Jim siis väittää, että on olemassa henkiä. Ja Jimbo toistaa käsityksensä kuolemattomuudesta muun muassa "An American Prayer" runossa ja "Waiting for the Sun" sekä "Riders on the Storm" kappaleissa seuraavasti:

We live, we die & death not ends it

*
This is the strangest life I've ever known.

*
Girl ya gotta love your man
Girl ya gotta love your man
Take him by the hand
Make him understand
The world on you depends
Our life will never end
Gotta love your man, yeah

Entä neljännen maailman pikainen loppuminen? Mitä Jim sanookaan esimerkiksi "The End of the Night", "The End", "Strange Days", "When the Music is Over", "Five to One" ja "Ship of Fools" kappaleissa?


                                            Realms of bliss, realms of light 
Some are born to sweet delight
Some are born to the endless night
End of the night, end of the night

*
This is the end
Beautiful friend
This is the end
My only friend, the end
Of our elaborate plans, the end
Of everything that stands, the end

*
Strange days have found us
Strange days have tracked us down
They're going to destroy
Our casual joys

*
So when the music's over
When the music's over
Turn out the lights
Well the music is your special friend
Dance on fire as it intends
Music is your only friend
Until the end 

*
Your ballroom days are over, baby
Night is drawing near
Shadows of the evening crawl across the years
Ya walk across the floor with a flower in your hand
Trying to tell me no one understands
Trade in your hours for a handful dimes
Gonna' make it, baby, in our prime

*
The human race was dying out
No one left to scream and shout.
People walking on the moon
Smog will get you pretty soon.

Everyone was hanging out
Hanging up and hanging down
Hanging in and holding fast
Hope our little world will last.

Ja mikä sitten oli se ylimaallinen tieto, jota Jim kylvi runoihinsa, rivin sinne, rivin tänne, “It may have been in bits and pieces but I gave you the best of me”, kuten hän itse sanoi Marraskuussa 1969 "The Village Voice" lehteen tehdyssä haastattelussa? Osoittaako Morrison olemassaolomme arvoituksen ratkaisevaan kysymyksen ytimeen "Love Hides" runolla?

                                          Love hides in the strangest places.
Love hides in familiar faces.
Love comes when you least expect it.
Love hides in narrow corners.
Love comes to those who seek it.
Love hides inside the rainbow.
Love hides in molecular structures.
Love is the answer. 


Jim ja krusifiksi - Hollywood bowl - The End


Ja jotta pala takertuisi kunnolla kurkkuusi niin runossaan "L'America" Jim Morrison näyttää suoraan viittaavan arvoituksen ratkaisijoihin ja vesimieheen, joka tulee opettamaan sinulle kuka oikein olet:

I took a trip down to L'America
To trade some beads for a pint of gold

C'mon people, don't ya look so down
You know the rain man's comin' ta town
Change the weather, change your luck
And then he'll teach ya how to find yourself
L'America

Friendly strangers came to town
All the people put them down
But, the women loved their ways
Come again some other day
Like the gentle rain
Like the gentle rain that falls

Jospa koko Doorsin tuotanto on ymmärrettävä toisin? Vaikuttaa erehdyttävästi sille, että Jim kirjoitti, lauloi ja tulkitsi kappaleita ja jopa yhtä ja samaa kappaletta kahden eri persoonan näkökulmasta (Jim väitti, että hänen sisällään on ollut lapsuudesta lähtien intiaani-henki). Eikä meillä taida olla aavistustakaan siitä, millainen Jeesus todella oli ja millaista kaaosta ja epäjärjestystä hän levitti ympärilleen Juudeassa 2000 vuotta sitten. Ei kai kuolemantuomiota jaella lammasten paimenelle, josta jaetaan lapsille kiiltokuvia pyhäkouluissa, vai? Jeesuksen on täytynyt olla todellinen uhka lailliselle, Jahvea pelkääville pilkunnussijoille, Juudean yläluokalle, aivan kuten Jim oli uhka uskonnollis-vanhoillisille Amerikan valtapitäville, ahneille sotahaukoille. Oletko jäljillä?

Ja huomaa vaikka huviksesi, että myös Neil Young laulaa laulussaan "My Heart" paimenesta, laumasta ja rakkaudesta, jotka kaikki viittaavat Johanneksen evankeliumista löytyviin nasaretilaisen sanoihin:

Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. (John.10:2)  Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. (John.10:11)  Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. (John 15:13)

Älä kuitenkaan vielä riemuitse. Sidotaan palasia vielä hiukan yhteen, Jim laulaa/puhuu "Lions in the street", "Awake Ghost song", "The Celebration of the lizard" ja "Someday soon" kappaleissa:

He went down South and crossed the border
Left the chaos and disorder
Back there over his shoulder
One morning he awoke in a green hotel
With a strange creature groaning beside him

*
Is everybody in?
Is everybody in?
Is everybody in?
The ceremony is about to begin.
WAKE UP!
You can't remember where it was
Had this dream stopped?

Awake.
Shake dreams from your hair
My pretty child, my sweet one.
Choose the day and choose the sign of your day
The day's divinity
First thing you see

A vast radiant beach and cooled jeweled moon
Couples naked race down by its quiet side
And we laugh like soft, mad children
Smug in the wooly cotton brains of infancy
The music and voices are all around us.

Choose they croon the Ancient Ones
The time has come again
Choose now, they croon
Beneath the moon
Beside an ancient lake

Enter again the sweet forest
Enter the hot dream
Come with us
Everything is broken up and dances.


*
Wake up!
You can’t remember where it was.
Had this dream stopped?
The snake was pale gold
Glazed & shrunken.
We were afraid to touch it.
The sheets were hot dead prisons.

And she was beside me.
Old, she’s numb.
Her dark, red hair,
The white soft skin.

*
Someday soon
Familiar faces will fill your living room
Run, slash out their lizard tongues
You're not getting young

And I hate to remind you but you're going to die


Morrison maalaa väkevin vedoin silmiisi kalpean kuu-helmen valossa sädehtivän rannan, outoja olentoja, lasisen luistavan liukkaan ihon, kultaisen kelmeän kullanvärisen käärmeen kasihaaraisine kielineen, otuksia, joihin emme uskaltaneet koskea. Ja infernaalisilla kuvilla höystettyjä sanomia maan ihmisten korvaan, kertovat viestin saaneet, kuiskivat muun muassa matelijaa muistuttavat (reptilians) avaruusolennot. John E. Mackin jo aiemmin lainatussa kirjassa "Ufosieppaukset" ensin Jerry, Sara, Paul ja sitten Carlos kertovat kohtaamisistaan 1990-luvulla:

Ne valehtelivat aina... Olennoilla oli pelottavat kasvot ja paholaismaiset silmät... Niiden silmät, että minä vihaan niitä... En osaa sanoa. Se tuntuu kuin jokin luikertelisi sisääni ja tietäisi minusta ihan kaiken... minä jotenkin kadotan oman itseni, ja se olento tulee sisääni, eikä se tunnu mukavalta (sivut 188, 203, 197, 201 )

Pää oli sen kehon kookkain osa; se hehkui ja oli melko pitkänomainen, niin että näytti matelijan tai melkein käärmeen päältä. (sivu 311)

Nenä oli littana, niin kuin apinalla, ja suun ympärillä näytti olevan jonkinlaisia suomuja... Tämä oli hyvin älykäs matelijalaji - energiamuoto, joka pärjäsi hienosti. (sivu 328, 335)

Niiden silmämunat tai linssit ovat läpinäkyvät, ja pimeässä ne näyttävät ihan mustilta. Näiden suojalasien takaa voi erottaa kissamaiset, pystysuorat, viiltomaiset pupillit ja melko laajat, pyöreät iirikset, joissa liikahtelee ruskean ja punaisen eri sävyjä. (sivut 508-509)

Molemmat Jerry ja Carlos olivat Mackin mukaan kokeneen matelijoiden läsnäolon ja Carlos jopa sen lisäksi oli nähnyt käärmeen silmät, joten kummankin täytyi olla vähintään Doors-yhtyeen musiikin hypnotisoima, vai mitä? Ja kaikki Doors fanit kuvittelevat, että Jim laulaa "The Endissä" Oidipuksesta:

He took a face from the ancient gallery
And he walked  on down the hall
He went into the room where his sister lived, and...then he
Paid a visit to his brother, and then he
He walked on down the hall, and
And he came to a door...and he looked inside
Father, yes son, I want to kill you
Mother...I want to...fuck you



Näyttääkin sille, että he erehtyvät raskaasti, kuten Ed ja Peter kertovat Mackin kirjassa:

Ne voivat leijua ympäriinsä ja muuttaa luonnonlakeja, millä hän näytti tarkoittavan sitä, että henget pystyivät muuttamaan muotoaan. (sivu 98)

Se on minusta pelottavaa, että ne ottivat ihmishahmon tullessaan katsomaan minua. Ne astelivat suoraan ovelleni... pelottaa ajatellakin, että kuka hyvänsä kadunmies voisi olla joku helvetin muukalainen. (sivu 463)

Jos olennot voivat ottaa minkä muodon haluavat tai tarvitsevat, he voivat ottaa minkä naamion tahansa ja mistä galleriasta tahansa, kuten Jim kuvaa vain muutamaa riviä aiemmin:

Ride the snake, ride the snake
To the lake, the ancient lake, baby
The snake is long, seven miles
Ride the snake...he's old, and his skin is cold....

The killer awoke before dawn, he put his boots on
He took a face from the ancient gallery

Ja vielä yksi asia; Jim Morrison äänitti seuraavan runon 7.12.1970 (Village tapes):

Jim ja krusifiksi
                  For those people who died
for Nirvana
for the heavenly creed
for you, for me.
These lines are written
to convey the MESSAGE...

Believe.
Things more horrible
than war
Things out of the tales
Great beasts
Suffering extinction.

Naruttaako Jim meitä vai onko L.A. Woman albumin keltainen sisäkansi, johon on painettu ristiinnaulittu, ei ristille vaan lennätinpylvääseen, kuvitettu viesti?

Älä kuitenkaan innostu liikaa ja tukehdu. Morrisonia ei enää saa hakemallakaan hoitoon ja Heimonenhan on muutenkin hullu. Omia aivosoluja on ihan turha rasittaa tällaisen humpuukin vuoksi. Joku on vain ajankulukseen suunnitellut taitavan maailmanlaajuisen pyramidihuijauksen hyväuskoisten kusettamiseksi. Tai sitten tämä on Opus Dein tai Temppeliherrain ovela juoni juottaa liskokuninkaalle Graalin malja pohjanmaan kautta!

As long as everybody sleeps, the end comes sure by itself

Yaqui-noita Carlos Castaneda, Matka Ixtlantiin 

perjantai 14. helmikuuta 2014

The Village tapes, Jim Morrison nauhoitti runon 7.12.1970

Jim ui Tahquitz Canjonin joessa Palm Springssä
For those people who died
for Nirvana
for the heavenly creed
for you, for me
These lines are written
to convey the MESSAGE... 

Believe
Things more horrible
than war
Things out of the tales
Great beasts
Suffering extinction

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Jim Morrisonin uskomaton viesti julkaistaan ensi viikolla

Sinulle on uskoteltu, että Jim Morrison sai idean The Doors yhtyeen nimeen yhdestä William Blaken runon "The Marriage of Heaven and Hell" rivistä: "If the doors of perception were cleansed everything would appear to man as it is, infinite..." Ja kaikki Doors fanit luulevat, että laulussa"Five to One" Jim tarkoittaa sanalla "numbers" nuorten ihmisten väkijoukkoa, tai että laulussa "The End" hän muka laulaisi Oidipus kompleksista!
Kaikki nämä väitteet ovat vain kuvitelmia ja uskomuksia. Vai oletko koskaan ajatellut tai jopa ihmetellyt, kenestä Jim Morrison puhuu kun hän laulaa laulussa "When the music is over" hyvin herttaisesta äänestä, joka kuiskaa hänen korvaansa:  "We want the world now!" ?

Oletko valmis kohtaamaan totuuden? Lue Jim Morrison runoihinsa ja The Doors yhtyeen lyriikkaan taitavasti kätkemä uskomaton viesti - julkaistaan viikolla 8!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Arto Pajukallio ja Juhani Kansi haluavat kasvaa rauhassa





Viekää minut baariin, veljet
Tuoppi ostakaa
Hitto joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

Viekää minut baariin, veljet
Tuoliin nostakaa
Sillä vittu joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa


Kuka luki vuonna 1978 Arto Pajukallion ja Juhani Kannen haastattelun "Antakaa meidän olla rauhassa" Suomen kuvalehden numerosta 41 (13.10.1978)? Itse olin tuolloin viikon lomalla Kuusamossa ja haastattelun luettuani lähetin lähes välittömästi vastineen kyseistä artikkelista Suomen Kuvalehteen, mitä ei tietenkään julkaistu! Eihän tyhmän "rokkarin" mielipiteet ole niin fiksuja, että niitä voisi ainakaan Suomen Kuvalehdessä julkaista.

Haastattelu on paikoin ihan asiaa, mutta siellä tällä Arto ja Juhani uppoavat järkeään myöten juoksuhiekkaan. Ensinnäkin Artolla on haastattelua tehdessä kaulassaan Bob Dylan koru. Tuo Dylan, etniseltä taustaltaan juutalainen, folk-ikoni Robert Zimmerman, sanansasyöjä ja takinkääntäjä, varsinainen väkivallan vastustaja, rahoitti Israelin armeijan tankkihankintoja Jom Kippur sodassa ja sitten vuonna1979 hurahti kristilliseen uskoon, eli koki, että hänen isänsä rakasti maailmaa niin paljon, että oli valmis tappamaan oman poikansa - ihailtavaa.

Toiseksi he jättävät mainitsematta, että Eppu Normaali ja nimenomaan Pajukallion myöhempi bändikaveri Freud, Marx, Engels ja Jung yhtyeestä, Mikko Saarela, aloitti maassamme 50-luvun musiikkia kuuntelevien nuorten nimittelyn hulluksi keväällä 1977 julkaistulla Akne pop levyllä. Punkkarit myös käynnistivät "fiftareiden" kanamunilla heittelyn Tigersien keikalla juuri ennen poikien haastattelun julkaisua Särkänniemessä televisiokameroiden edessä 20.9.1978. Väkivalta ei siis suinkaan ollut vain "diinareiden" ainoa itseilmaisukeino.

Haastattelun perusteella voi päätellä, että kumpikaan kaveruksista ei ole tullut koskaan ajatelleeksi sitä, kuinka ja miksi jengit syntyvät. He eivät myöskään hiisku sanallakaan eri poliittisten puolueiden ja nimen omaan vasemmistolaisen nuorisopolitiikan aikaansaamattomuuksista pääkaupunkiseudulla. Tämä nuorison tyhjä toimettomuus on pääsyy siihen, miksi Kehä III:sen sisäpuolelle pakkautuneiden nuorten keskinäiset kahinat olivat tuolloin ja ovat olleet aina kaikkein pahimmat. 
Ja on sanottava, että tämä poliitikoiden toimintamalli "One brick on the wall" eli "nuoriso- ja bänditiloilla sekä skeittirampeilla" tie kiltiksi kuluttajaksi ja vaalikarjan jäseneksi jatkuu aina vaan ja yhä edelleen. Haastatellut pojatkaan eivät aikuistuttuaan ole panneet tikkua ristiin vallitsevan käytännön muuttamiseksi.

Kolmanneksi Arto ja Juhani tekevät itsestään narreja ryhtyessään selventämään rokkareiden ja punkkareiden välistä eroa: "Täällä Suomessa punk-rock käsitettiin aivan väärin. Siitä esimerkkinä Sex Pistolsin kohtalo. Punk ei lietso fasismi ja rasismia, päinvastoin, se on näitä vastaan. Juuri siksi se on yhteiskunnan taholta tahdottu vaientaa. Punk ei ole muoti, vaan yhteiskunnallinen ilmiö, joka ei mene ohi ennen kuin olosuhteet muuttuvat. Se on poliittista musiikkia, vaikka punkkarit eivät olekaan mitään opettajia, vaan kadunmiehiä, joiden laulujen sanat kertovat siitä, miltä heistä tuntuu."

No saman tien pojat voisivat selventää, a) miksi skin headit ja punkkarit ovat niin yhdennäköisiä pukeutumiseltaan, b) mikä on ero shokeeraavan ja aatteellisen hakaristin käytöllä, c) miten yhtyeen fani erottaan hakaristin eri käyttötarkoitukset, d) miksi Sid Vicious käytti hakaristi paitaa, e) mitä punk-musiikin poliittisuus on parantanut nuorten mahdollisuuksia, f) miksi Eput tai Pelle eivät ole kadunmiehiä, g) mitä nämä Eput ja Pelle ovat opettaneet Suomen nuorisolle ja h) miksi punkmuoti on nykyään maan alla vaikka yhteiskunnan henkinen ilmapiiri, olosuhteet ovat nykyään entistä kurjemmat vai tarkoittaako tuo "ei mene ennen ohi kuin olosuhteet muuttuvat" sitä, että punk menee ohi myös silloin kun olosuhteet huononevat?

Ja arvio, että yhteiskunta olisi halunnut vaientaa Britanniassa ja Suomessa punkin, siksi että se oli fasismin vastainen, kertoo, että Pajukalliolta ja Kannelta puuttuu ajattelu- ja päättelykyky. Sex Pistols yhtyeen basisti Sid Vicious siis kuljeskeli ympäriinsä ja esiintyi keikoilla hakaristipaita päällä sekä teki heil Hitler tervehdyksiä, siksi, että hän vastusti fasismia? Ja eiköhän punk musiikin vastustus Suomessa johtunut pelkästään vastustajien alhaisesta älykkyysosamäärästä. Yleismaailmallisesti punk-musiikkia vastustettiin varmaan siksi, että kukaan ajattelukykyinen ja tunne-elämältään tasapainoinen ei halunnut hukuttaa itseään meluavaan paskaan. Ja sitten on tietenkin olemassa nämä itsensä kadottaneet ja koirakoulun käyneet yhteiskunnan toivot, kullannuput, jotka sekä kuuliaisesti nielevät kurkustaan alas että vastustavat kiltisti kaikkea sitä, mitä heille sanotaan - hau hau.

Sitten veljekset möläyttävät: "Yleinen kiinnostamattomuus asioissa on huolestuttavaa. Entä sitten, kun tämän päivän rokkarit ovat keski-ikäisiä, päättäjiä - jos he ovat samanlaisia passiivista ja suvaitsematonta massaa? On helpointa heittäytyä ulkopuolelle, paeta, mutta jonkunhan on kannettava vastuuta." ja lopuksi Arto: "Tuntuu ällistyttävältä, ettei viitsitä lukea kirjoja. Minä luen noin kolme kirjaa viikossa. En tiedä kuinka paljon niistä opin, mutta yritän kuitenkin. Meillä on kasvamisen ja oppimisen vimma"

No nyt pojat ovat jo keski-iän ylittäneitä ja voimme kysyä mihin kasvamisen ja oppimisen vimma on nämä haastattelussa vasemmalle kallellaan oleviksi itsensä tunnustaneet nuoret miehet sitten vienyt? Mistä he ovat olleet kiinnostuneita? Wikipedian mukaan Juhani Kansi on sittemmin soittanut brittiläistä tanssimusiikkia yhtyeessä Päät ja nykyään hän toimii Ylen kulttuurin ja viihteen genretuottajana, mitä se sitten tarkoittanee (voisi ammattinimikkeen perusteella kuvitella, että hän valikoi kansalaisille soveliaan kulttuurin ja viihteen - siis kulttuuri- ja viihdesensori - toivottavasti kuitenkin ei)?

Suomen Kuvalehden vuoden 1978 haastattelussa vielä väkivallan vastustajana esiintynyt Arto Pajukallio, on nykyään sitä mieltä, että sellainen väkivaltaa pursuva leffa, kuin KIll Biil vol. 1, on erinomainen leffa, tunnetaan saman Wikipedian mukaan parhaiten Freud, Marx, Engels ja Jung yhtyeen perustajajäsenenä, kitaristina ja lauluntekijänä. Eli Arto on kiitettävästi kantanut vastuunsa muun muassa viinan juomista ja kaljan läträämistä ylistävän orkesterin yhtenä jäsenenä ja näiden laulujen esittämisestä maamme nuorisolle. Ja itsekritiikkiin vielä kykenemätön aivoiltaan pehmyt nuoriso on totta kai imenyt itseensä mäyräkorien kusen ohella tämän rock-artistin välittämän mieskuvan; mies ei ole mies ellei se pämppää niin, että pää on päiväkaupalla turvoksissa.

Juon juon minäpoika juon
Minä tykkään olla kännissä
Juon juon minäpoika juon
Tahdon heilua hulluna humalassa

Hei jaa ja otetaan taas

Minä rapulaan juon minä humalaan juon
Ja selvinpäinkin juon
Minä muutaman juon minä muutenkin juon
Ja sittenkin minä juon

Minä duurissa juon minä mollissa juon
Minä alkomahollissa juon
Talletustillin ja autotallin
Tillin tallin juon

Isoksi on kasvettu! Olisi ehkä kannattanut lukea muitakin kirjoja kuin kiljunkeitto-oppaat - ja ymmärtää lukemansa. Ja se on niin sivistynyttä suvaita aktiivista alkoholissa läträämistä ja olla itse mukana kantamassa vastuusta - kantamassa lisää viinaa pöytään - ei kukaan ainkan voi syyttää suvaitsemattomuudesta.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Old Rover

Boppin Peten CD:ltä Thunder Moon löytyy muun muassa Peten säveltämä ja sanoittamani kappale Old Rover (rover = one who roves, a pirate or pirate ship, a vehicle for exploring extraterrestrial bodies). Kun CD valmistui, niin kiikutin sitä joitakin kappaleita silloiseen pääasiassa fifties-musiikkipuotiin Goofin Recordsiin Helsingin Kallioon. Nykyään Goofin myy myös sellaista paskaa, joka edustaa juuri sitä henkistä mollivoittoista tekopyhää itkuvirsi-ilmapiiriä (Erkki Junkkarinen, Olavi Virta, Georg Malmsten ja Henry Theel), jota vastaan rock and roll  nousi.

No Goofinissa notkui eräs tietysti yksi torttupäinen rock-a-billy kaikkeuden asiantuntija, joka ensin silmäiltyään Pete Hakosen esille laittamaa Peten CD:tä kuin halpaa tekomakkaraa kääntyi virne suupielessä puoleeni ja kysäisi asiantuntevan näköisenä: "Eihän Rovereilla kai cruisailtu 50-luvulla

Olin jäänyt kiinni rysän päältä. Olin niin tyhmä, etten tienyt, että pesunkestävät fiftarit eivät Roverin rattiin istuneet, eivät ainakaan 50-luvulla. En siis ollut aito Teddy. Kävi aivan kuten 22-vuotta aiemmin, vuonna 1980, kun törmäsin Helsingin Punavuoressa Flanagan farkkukaupan edessä kahteen juuri äitinsä rinnoilta vieroitettuun vaahtosammuttimen kokoiseen aitoon "ductail" Teddy-poikaan, joilla oli teddy-asetakit, "dreipit" yllä, läskärit jalassa ja Crazy Cavan pellinpalat rintapielessä. Nämä poikaset eivät olleet varmaan vielä syntyneet silloin, kun Tiikerit vielä olivat hengissä. Vaahtosammuttimet silmäilivät minua hetken arvostelevasti ja sitten puhkesivat puhumaan. Ensin toinen: "Farkkujesi lahkeet on väärin taitettu, ihan kuin junteillaJa sitten toinen:  Sinulla on jalassa hämyjen kengät."  Niinpä!


The twilight is stealing across dockside
Please, light a storm lantern in your haven
There is on surfs an old, seasick rover
Searching the four-leaf clover

Sailed as far as the last strand and beyond
Have returned from the land of no return
Rags of clouds are casting shadows over
Homeward bound worn out rover

It's time to strike skull and crossbones
Can't buy me by gold and gemstones
Ready to renounce, but don't to give up

Swayed on brink of the abyss of Gehenna
Forgive, for they don't know, what they're doing
Drain cup of wine vinegar as lovesick rover
And the pain is at last over

Landlubber is back, by your side
Old rover who can't buoy
Wades now against the stream
I got the numbers, old Bogy can't win

White horses are weaving moon path seawards 
Please, shine a secret run to your garden 
There is in utter darkness, a homesick rover 
Searching the four-leaf clover 
And the pain is at last over






Muuten - keskimääräistä älykkäämpänä ja tiedostavan taiteen harrastajana Waldemar Wallenius voisi kritiikissään kertoa viitataanko tässä onnellisen typerässä ja lapsellisessa kappaleessa a) merirosvoihin, b) orjakauppaan, d) Otis Reddingiin, e) Beach Boyseihin, f) Tommy James & Shondelssiin, g) Rod Stewartiin h) Roxy Musicin Stranded albumiin, i) Shadowsiin, j) Pirates yhtyeeseen, k) Helvettiin, l) Nasaretilaiseen, m) Doors yhtyeeseen, n) Rolling Stonesiin, o) Runaways yhtyeeseen p) Del Shannoniin, q) Japanilaisiin henkien taloihin, r) shamanismiin vai s) ei mihinkään?

Ja siinä vaiheessa kun ryhdyt kuuntelemaan vavisten vanhoja suomalaisia itkuvirsi perinettä jatkavia iskelmiä sekä muistelemaan vanhoja menneitä kultaisina aikoina, jolloin meillä ei ollut edes Floraa, olet hävinnyt elämälle 16-0!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Näin rock-toimittaja typeryydessään oli mukana ryssimässä Tiikereiden Tukholman keikkaa vuonna 1979

Vähän väliä suomalaista rock-elämää eläessään törmää viinan viemiin pienisieluisiin paperitähtiin ja heikon itsetunnon omaaviin kuningas alkoholin alaisiin. Olitpa sitten toimittaja, tähti, rivimuusikko, basisti tai kriitikko, aina löytyy niitä, jotka haluavat marinoida itsensä ohrapirtelöillä ja tuliliemellä. Niinpä kun Teddy % The Tigers teki huhtikuussa 1979 Poko Rekordsin amatöörimäisesti valmisteleman ja epäonnistuneen vierailun Tukholmaan, niin yksi epäonnistumisen syy jäi lehdistössä ja levy-yhtiössä käsittelemättä.



Poko Rekords oli olemattomassa ammattitaidossaan (selvennettäköön, että Heimosella ei ollut osaa eikä arpaa järjestelyissä) sovittanut Tigersien Ruotsin ensivierailun aivan väärään esiintymistilaisuuteen, sillä muut ennen Tiikereitä esiintyneet yhtyeet olivat silkkaa skeidaa, salissa oli esiintymisen alkaessa enää vain neljä- viisikymmentä kuulijaa, koska esiintymishetki oli vasta puolen yön paikkeilla ja keikan mainonta (kts. oheinen kuva lehtimainoksesta) oli Tiikereiden osalta surkeuden huippu. Poko oli myös kustantanut muutamalle suomalaiselle rock-toimittajalle matkaliput Tukholmaan Club Dominoon, jotta he olisivat voineet levittää ilosanomaa suomalaisille lukijoilleen todistettuaan paikan päällä Tiikereiden odotettua menestystä. Ja Tiikereiden pukuhuoneen pöydällä oli tietysti rentoutusjuomaksi ja takahuoneessa pörräävien toimittajien iloksi ennen keikkaa pari, kolme avattua kolmen vartin pulloa Jim Beam mallasviskiä.   Mutta kaiken kukkuraksi itse keikkakin kusi koska:

"Lieneekö johtunut hermostuneisuudesta, mutta Teddy ja kumppanit pitivät kappaleiden välillä ärsyttäviä taukoja viritellen soittimiaan ja vilkuillen toisiaan (Suosikki)", "Vaikka Teddy, Antti-Pekka ja Pale tekivät parhaansa, on heidänkin mentävä - sorry vaan - nyt mentävä itseensä. Mistä johtui, että ensimmäisten rajujen biisien jälkeen yhtäkkiä soitettiin kaksi lässähtynyttä lemmenlaulua? Tunnelmaa ei siitä ainakaan kohonnut. Ja miksi niin pitkät tauot kappaleiden välillä. Ruotsin viihdemaailmassa vallitsee kovemmat lait kuin meillä, tähdeksi ei tulla hetkessä. Tiikereille ensi-ilta oli pettymys. jossa riittää pohtimista pitkäksi toviksi. Mutta erityisesti se antoi ajateltavaa taustaorganisaatiolle, jonka menettely ei nyt onnistunut alkuunkaan (Seura 11.5.1979) ja "Pienestä hermoilusta kielivät turhat tauot ja virittelyt kappaleiden välillä" (Helsingin Sanomat 27.4.1979)

HS 27.4 - Markku Fagerlund on ottanut tämän
kuvan seistessään esiintymislavan takaosassa
Edellä lainatun Helsingin Sanomien artikkelin kirjoitti tähtitoimittaja Markku Fagerlund, joka siemaili jonkin verran Jim Beamia ennen Tiikereiden settiä ja juuri ennen esiintymisen alkamista lähti luvatta ja etukäteen kenellekään kertomatta etsimään hyvää kuvauspaikkaa esiintymislavan takaosasta. Hiippaillessaan hämärällä esiintymislavalla Tiikereiden äänentoistolaitteiden seassa hän kaatoi "vahingossa" Teddyn molemmat telineissä vierekkäin olleet kitarat. Ja tuo vahinko oli seurauksiltaan katastrofaalinen - koko keikka meni kitaroiden virittelyksi, sillä Teddyn ensin käyttöönottama Fagerlundin kaatama kitara oli todella pahasti epävireessä ja kun se saatiin muutaman kappaleen jälkeen vireeseen, siitä katkesi kieli ja toinen kaadetuista kitaroista oli vielä pahemmin epävireessä.

Oliko Helsingin Sanomien toimittaja a) urpo, b) ruotsalaisten sabotäärien palkkalistoilla, c) suomalaisten sabotäärien palkkalistoilla, d) niin tyhmä vai e) niin kännissä, kukin voi itse arvailla, että hän ei tajunnut itse aiheuttaneensa "hermoilun, tauot ja virittelyn?"

Ja kuka pelle kuvitelee, että Tiikerit olisivat muka olleet jotenkin hermostuneita. Höh! Keravalaiskolmikko oli tuolloin lennossa ja jos ulkomailla olo hermostutti jotenkin toimittajia, niin pojat olivat ainakin tulleet näyttämän hurreille närhen munat. Mutta mitäs teet, kun yksi hölmö kaataa munakorin.

Onko ihme, että erään kerran tapahtuneen jälkeen lupasin tehdä herra Helsingin Sanomien toimittajasta jauhelihaa - sitäkään hän ei tajunnut - olisko rautalankakaan auttanut? Ja hullun maineeni vain kasvoi......